Virtual Dub ja videonkäsittely

:: Tehomylly.net » Artikkelit » Ohjelmat » Virtual Dub ja videonkäsittely

  • Nortek / 28.12.2002
  • Kategoria: Ohjelmat
  • Kommentoi

Alkusanat

Artikkelissa esitellään suurin osa ohjelman toiminnoista ja mahdollisista käyttötarkoituksista. Sisällysluettelon avulla etsitty asia videonkäsittelyyn liittyen löytyy nopeasti.

1. Videonpakkauksen perusteet

Oppaan ensimmäisessä luvussa katsoin tarpeelliseksi tutustua videonpakkaukseen hieman teknisemmin. Jos sinua ei millään tasolla kiinnosta, miksi mitäkin tehdään, vaan ainoastaan, mitä tehdään, kannattaa siirtyä suoraan lukuun "2. Videon pakkaaminen VirtualDubilla – lyhyesti".

1.1. Video for Windows

Ennen kuin tutustumme lähemmin itse VirtualDubiin, täytyy perehtyä Windowsin videosysteemin, Video for Windowsin, toimintaan. Noin yleisesti VfW-videot tuntee päätteestä .avi, eli .mpg tai .m2v eivät sisälly määritelmään, vaan ovat MPEG:n (Moving Picture Experts Group) määrittelemiä standardeja. Kuitenkin, Video for Windows on pelkkä rajapinta pakkaajan ja kuvan välissä, joka siis välittää pakkaajalta saadun materiaalin ruudulle. Pakkaamisesta ja purkamisesta huolehtivat CoDecit (Compressor / Decompressor), joita on erittäin monia erilaisia. Siis pelkästään päätteestä .avi ei voida sanoa videon olevan pakattuna johon tiettyyn muotoon.

AVI-tiedostoilla on myös yksi ominaisuus, joka on hyvä tietää: jotta ne toimisivat kunnolla, tiedoston täytyy olla kokonainen. Tämä johtuu avien hakemistorakenteesta. Jos jostain ladattu tiedosto on keskeneräinen, tämä rakenne täytyy luoda uudestaan. Tämä onnistuu mm. VirtualDubin avulla.

Tästä eteenpäin käytän artikkelissa väännössanaa kodekki, koska PaPu (pakkaaja / purkaja) on ehkä hieman kaukaa haettu, eikä sanalla tiettävästi ole kunnon suomenkielistä vastinetta...

1.1.2 DirectShow

Kun Windowsin multimediarajapintaa laajennettiin, mukaan otettiin myös DirectShow. Käytännössä tämä on nykyaikainen vastine Video for Windowsille, tietyin laajennuksin. DirectShow kuitenkin pyörittää kodekkijärjestelmää ja on yllättäen osa DirectX-rajapintaa. DirectShow sisältää kuitenkin muutakin. Siihen siihen voidaan tehdä mm. kodekkeja, jotka eivät ole VD-yhteensopivia.

1.2 Kodekkien kuninkaat

Joskus kauan sitten usein oli tapana käyttää Intel Videon jotain versiota kuvan pakkaukseen ja jättää ääni pakkaamatta, tosin mahdollisesti pienentää sen kokoa laskemalla laatua "runsaasti". Nykyisin tehokkaiden koneiden aikana yleisimmäksi videonpakkaajaksi on noussut DivX Networksin kehittämä DivX-kodekki yhdistettynä Fraunhofer-instituutin luomaan MP3 (MPEG 1.0 Audio Layer III) –kodekkiin. Jotkut suosivat OGG-, WMA-, tai jotain muita äänikodekkeja, mutta OGG on sangen harvinainen ja hankala sekä WMA yksinkertaisesti huono, joten koska MP3 on yleinen ja tuettu formaatti, kannattaa pitäytyä siinä.

DivX:n uusin versio oli opasta tehdessäni 5.0.2, jota myös käytin. Jotkut suosivat vanhempia versioita, erityisesti 3.02a on tuettu, mutta se on kodekin "laiton" versio, joka perustuu Microsoftin MPEG4-kodekin hakkeroituun versioon. Lisäksi vitosversiossa on muutamia mukavia lisäominaisuuksia, joita käsitellään tarkemmin luvussa "3. VirtualDub - erikoisemmat säädöt & filtterit".

1.3 DivX:n perusteet

Jotta kaikkia ominaisuuksia ymmärtäisi kunnolla, lienee syytä hieman kertoa modernin kuvanpakkauksen saloista.

Pakkauksen pohjimmaisena ideana on säästää tilaa siten, että yksittäisistä kuvista tallennetaan vain ne kohdat, jotka ovat muuttuneet edellisistä kuvista. Toisin sanoen, kun esimerkiksi kuvassa on staattinen talo, jonka edustalla liikkuu joku ihminen, koko taloa ei tallenneta joka kuvaan erikseen, vaan ainoastaan ne kohdat, joissa ihminen liikkuu.

Tällöin kuvaan astuvat keyframet, avainruudut, joissa kyseinen ruutu on tallennettu sen edeltäjistä riippumatta kokonaan. Keyframeja tarvitaan mahdollistamaan videon nopea selailu ja kelaus, sillä jos koko videossa ei ole yhtään avainruutua, koko video täytyy pyörittää läpi alusta haluttuun kohtaan asti, jotta siihen päästäisiin. Avainruutujen avulla täyspurku täytyy tehdä vain kohtaa lähimmästä avainruudusta asti. DivX 5:en tapaiset modernit pakkaajat osaavat pistää itsestään avainruudun aina, kun kohtaus vaihtuu, jolloin olisi koko kuvan muuttuessa muutenkin aivan sama, onko kyseinen ruutu määritelty keyframeksi vai ei.

Muuttumattoman informaation hukkaamisen jälkeen, pakkaus noudattaa hyvin pitkälle esimerkiksi JPEG (Joint Photographic Experts Group) –formaatin tapaista filosofiaa, koska ollaan jo yksittäisten kuvien käsittelyssä. Oletuksena kuva jaotellaan 16x16 pikselin ns. macroblockeihin, joiden kesken jaetaan yksittäiselle kuvalle sallittu bittimäärä. Häviöllisen pakkauksen periaatteiden mukaisesti kuvasta hukataan informaatiota, jota silmä havaitsee huonoiten. Eri väritasoista tietoa hävitetään erinäisten tutkimustulosten saamien tulosten mukaisesti, pyrkimyksenä mahdollisimman pieni tiedosto hukaten dataa sellaisista paikoista, jotka menevät ihmissilmän epätarkkuuksien kanssa joka tapauksessa hukkaan. Näiden lisäksi on muutamia muita pakkauksen apukeinoja, joita käsittelen tarkemmin luvussa "3. VirtualDub - erikoisemmat säädöt & filtterit", sillä ne liittyvät DivX 5.0.2 Pron erityisominaisuuksiin.

Koska pakkaus on kuitenkin yleensä varsin raju, kuvaan tulee väkisinkin pakkauksesta johtuvia häiriöitä. Näistä ehkä näkyvimmin huomion kiinnittää 16x16 –jaosta johtuva laatikoituminen. Tällöin kuvaan astuu kuvalle lennossa tehtävä jälkikäsittely, post-prosessointi. Se korjaa laatikoitumista pehmentämällä yksittäisten macroblokkien reunoja. Tämä luonnollisesti vaatii koneelta tehoja, joten DivX-purku saadaan toimimaan heikommissa koneissa vain post-prosessointi poissa päältä.

Tarkempi erittely post-prosessoinnin tekemistä kuvanparannuskikoista löytyy DivX Networksin kotisivuilta, osoitteesta www.divx.com/support/divx/guide.php.

1.4 PAL & NTSC

Erityisesti kolmannen luvun eri filttereiden merkityksen takia täytyy selittää hieman TV-järjestelmistä. PAL on Euroopassa käytössä oleva TV-järjestelmä, jonka kuvanopeus on 25 ruutua sekunnissa ja teoreettinen kuvakoko pikseleiksi muunnettuna 720 x 576 pikseliä. NTSC puolestaan on Yhdysvaltojen ja Japanin TV-järjestelmä, kuvanopeutenaan 29,976 ruutua sekunnissa ja kuvakokona 720 x 480 pikseliä.

Televisiojärjestelmien ominaisuudet tulevat hyvin usein esiin myös, kun videota käsitellään tietokoneella. Näistä ehkä tärkein, tai ainakin näkyvin ominaisuus on lomitus, eräänlainen alkeellinen kuvanpakkausmetodi, jossa yhdellä pyyhkäisyllä piirretään vain joka toinen vaakajuova, seuraavalla taas niiden parit. Jos haluat tietää tekniikoista enemmän, kannattaa tutustua sfnet.audio+video –uutisryhmän usein kysyttyihin kysymyksiin. Sivustolta löytyy myös muuta hyödyllistä tietoa erilaisista video- ja ääniasioista.

Tietokonevideossa lomitus aiheuttaa kuitenkin oman ongelmansa: koska näyttöä yleensä pidetään lomittamattomassa tilassa, tietokoneelle muunnetusta videosta lomitus täytyy poistaa.

Lomittamatonta videota kutsutaan progressiiviseksi.

1.4.1 Telecine

Elokuvakameroilla kuvatun materiaalin kuvanopeus, 24 (tarkalleen 23,976) ruutua sekunnissa, aiheuttaa ongelman, kun elokuva halutaan sovittaa televisioon, sillä se täytyy muuntaa televisiojärjestelmään sopivaksi.

PAL-järjestelmään siirrossa kuva yksinkertaisesti laitetaan yleensä pyörimään hieman nopeammin, jolloin myös äänen korkeus nousee. Tämä korjataan pitch-säädöllä, jonka avulla ääni ja kuva pyörivät edelleen nopeammin, kuin "oikeasti", mutta äänen korkeus pysyy suunnilleen samana.

Koska NTSC-järjestelmässä kuvanopeus on huomattavasti korkeampi, ei kuvaa voidakaan pistää pyörimään nopeammin. Sen sijaan NTSC-muunnokseen on kehitetty telecineksi kutsuttu tekniikka, jossa luodaan tarvittavat kuusi (30 – 24 = 6) väliruutua jokaiselle sekunnille. Tällöin siis tehdään ns. 3/2 Pulldown, jossa ruuduista luodaan lomituksen periaatteitten mukaisesti välimuotoruutuja, jaoteltuna kenttiin vuoroonperään 2 kenttää, 3 kenttää, 2 kenttään jne. Jokaisen ruudunhan pitäisi näkyä kahden kentän ajan, eli tällainen jaottelu lisää kuvaan nykimistä, jota on tosin erittäin vaikea huomata.

Tietokoneella pyörivässä videossa telecine-muunnoksesta on kuitenkin vain haittaa, sillä se lisää kuvaan bittivirtaa syöviä turhia ruutuja. Kolmannen luvun filtterit-osiossa käsittelen tapoja poistaa telecine videokuvasta. PAL-videon muunto takaisin alkuperäiseen muotoon ei välttämättä ole kovin fiksua, sillä ääniraidalle tehtyjen korjauksien poisto voi olla vaikeaakin.

Tässä oli muutamia videonpakkauksen perustermeistä. Ottaisin mielelläni palautetta vastaan, jos jotain on selitetty liian epäselvästi / huonosti. Lisäksi, jos jokin jäi mielestäsi puuttumaan, kannattaa ilmoittaa, niin voinen lisäillä oppaaseen lisäinfoa.

2. Videon pakkaaminen VirtualDubilla – lyhyesti

Tässä osioissa käydään läpi videon uudelleenpakkaus VirtualDubin suosiollisella avustuksella. Vaikka tämä ohje ohjaakin varsin kädestä pitäen, myös järjen käyttö on sallittu. Koetin selitellä asiat mahdollisimman selkeästi, jotta ohjeiden soveltaminen olisi helppoa.

VirtualDub on ilmainen videonkäsittelyohjelma ja hyvin todennäköisesti myös parhaita tällaisia softia, mitä verkosta löytää. Ohjelmalla onnistuu helposti videon & äänen pakkaus, kaappaus ja jossain määrin muokkaus. Vaikka VirtualDub soveltuu myös pienimuotoiseen editointiin, videoiden yhdistely on sen avulla sangen hankalaa. Kotivideoiden editoinnissa toimivatkin huomattavasti paremmin "raskaammat" ohjelmat, kuten Ulead Video Studio tai Adobe Premiere. VD:n kanssa siis ohjataan Video for Windowsin kodekkijärjestelmää ja siinä välissä tarvittaessa hieman halutessa muokataan videota.

Tässä osiossa tarvittavat ohjelmat:

  1. VirtualDub (www.virtualdub.org)
  2. MP3-kodekki
  3. Divx 5.0.2 –kodekki (www.divx.com)
  4. Luonnollisesti myös ne kodekit, joilla lähdevideosi on pakattu. Jos video pyörii toistimella ilman ongelmia, todennäköisesti myös VD avaa sen ongelmitta.

Hyvän MP3-kodekin saat helpoiten Nimo Codec Packin mukana. Nimossa on huomattavan paljon normaalikäyttäjälle turhia lisäosia, joten kannattaa asentaa vain kussakin osiossa tarvittavat osat. Mielestäni DivX on järkevintä asentaa omana pakettinaan suoraan pääkallopaikalta, www.divx.com. Sen sijaan MP3-kodekin ja muut halutut saa Nimosta. Esim. tätä osiota varten kannattaa siitä asentaa vain Fraunhofer Mp3 codec, eräs parhaista MP3-kodekeista.

Mallivideona on tässä osiossa käytetty Aknestik-yhtyeen musiikkivideota Loppuelämä, jonka saa ilmaiseksi bändin kotisivuilta.

Mutta, itse asiaan. Aloitetaan videon käsittely:

2.1. Käynnistetään VirtualDub & avataan video

Käynnistetään ohjelma, pääikkuna tervehtii ilmoittaen käytettyjen custom-filttereiden määrän (näitä käsitellään luvussa "3. VirtualDub - erikoisemmat säädöt & filtterit").

Koska videon käsittelyä varten se on luonnollisesti avattava, ota File-valikosta "Open a video file...".

Seuraavaksi tietenkin valitaan haluttu tiedosto käsittelyyn.

2.2. Valitaan ääniasetukset

Yleensä kannattaa aloittaa äänen säätämisestä, koska se on huomattavasti kuvan säätöjä helpompi tehtävä.

Aluksi käsketään VirtualDubia käsittelemään ääniraita, sillä oletuksena se on suorassa kopioinnissa. Tämä on hyvä, jos muokataan esimerkiksi DivX-tiedoston kuvaa koskematta ääneen millään tavalla. Mutta esimerkiksi MPEG-muunnossa seurauksena olisi pakkaamaton ääniraita. Joten, valitaan Full prosessing mode Direct stream copy-tilan tilalle.

2.2.1. Ääni pakettiin

Tämän jälkeen VD mahdollistaakin uusien ääniasetusten teon. Koska ääni halutaan pakata uudestaan, valitaan Audio-valikosta tällä kertaa Compression.... Koska ääni on järkevää pakata MP3-formaattiin, valitaan aukeavasta valikosta MPEG Layer-3 ja siitä laaduksi haluttu.

Laadun valinta riippuu luonnollisesti kokonaan lähteestä. Esimerkiksi tässä tapauksessa lähteessä on 44 kilohertsin monoääni, eli fiksu bitrate on 64 kilobittiä sekunnissa. Noin yleisesti ottaen MPEG1-videoiden (pääte .mpg) äänenlaaduksi riittää hyvin 128 kilobittiä sekunnissa. Lopuissa bitrate pitää tutkia kuuntelemalla alkuperäisen lähteen äänenlaatua.

Jos suurin mahdollinen bittimäärä MP3-formaatissa, minkä VD antaa, on 56 kbit/s, käytössäsi on kodekin väärä versio. Asensithan luvun alussa esittelemäni Nimo Codec Packin MP3-kodekin?

2.3. Kuvat järjestykseen

Aluksi kannattaa tarkistaa, ettei videon alussa tai lopussa ole mitään turhaa. Esimerkiksi, jos TV-sarjan jakson alussa tulee pätkä kuuluttajan naamaa, sen voi luonnollisesti haihduttaa.

2.3.1 Turhat kuvat pois

Esimerkkipätkässäni jotakuta saattaa häiritä alun mölinäinen Aknestik: Loppuelämä –ruutu. Tämä voidaan helposti poistaa merkkaamalla poistettavan alueen alku ja loppu ruudun alalaidan kahden viimeisen napin tai Home ja End –näppäimien avustuksella. Aluksi viedään valinta poistettavan alueen alkuun, joka merkitään. Sitten alueen loppuun, taas merkintä. Halutut ruudut voidaan valita tarkasti liikkumalla nuolinäppäimien avulla ruutu ruudulta eteenpäin. Tämän jälkeen turha alue voidaan poistaa painamalla deleteä. Nämä kaikki komennot löytyvät myös Edit-valikosta.

2.3.2 Pakataan video

Koska Full prosessing mode on videolla oletuksena päällä, voidaan siirtyä suoraan Compression-valikkoon, eli Video --> Compression...

Compression-valikon kodekkien määrä on riippuvainen koneeseen asennetuista. Nyt kohteeksi valitaan DivX Pro 5.0.2 Codec ja valitaan Configure.

DivX-kodekin asetuksista tärkein on Encoding bitrate. Siinä yksinkertaisesti säädetään, kuinka suurta monta kilobittiä video saa käyttää sekuntia kohden. Kilotavuiksi luku muunnetaan jakamalla se kahdeksalla, eli 500 kbps video tuhlaa levytilaa 3750 kilotavua minuutissa (500 kb/s / 8 b/t * 60 s/min).

Bittivirran säädöissä pitää taas käyttää logiikkaa, sillä määrä pitää luonnollisesti suhteuttaa lähdevideon laatuun. Jos lähdevideo esimerkiksi laatikoituu järkyttävästi, ei tähän kannata tuhlata dataa DivX:näkään. MPEG1-laatuiselle videolle sopiva bittivirta on kuitenkin yleensä 450-600 kbps, muilla pakkauksilla se luonnollisesti riippuu laadusta ja kuvakoosta. Tämän esimerkkivideon kohdalla kuvanlaatu on erityisen huono ja kuvakokokin pieni, joten bittivirraksi riittää jo 300 kilobitin allekin menevät.

DivX-kodekin asetuksiin tutustutaan tarkemmin luvussa "3. VirtualDub - erikoisemmat säädöt & filtterit", mutta kannattaa ruksia päälle Use GMC ja Use Bidirectional encoding.

Säätöjen tekemisen jälkeen video onkin valmis pakattavaksi. Enää valitaan siis File-valikosta Save as AVI.... Tiedoston voi tallettaa mihin tahansa muualle, paitsi ei tietenkään suoraan lähdetiedoston päälle.

Jos pakkauksen aikana ilmenee mystisiä virheilmoituksia, kannattaa tutustua lukuun "4. Ongelmatilanteita"

Seuraavaksi onkin hyvä siirtyä lukuun 3, jossa perehdymme VirtualDubin monipuoliseen filtterivalikoimaan hieman laajennettuna. Lisäksi DivX:n asetukset saavat itselleen selkoa.

3. VirtualDub - erikoisemmat säädöt & filtterit

Koska VirtualDub ei ole mikään editointiohjelma, sen avulla ei saa tehtyä tyylikkäitä vaihdoksia kahden kohtauksen välillä tai lisättyä ääniefektejä. Kuitenkin ohjelman avulla on mahdollista vaikuttaa kuvan ulkonäköön ja laatuun varsin paljon. Huonolaatuistakin kuvaa on mahdollista parantaa jossain määrin, riippuen luonnollisesti kuvan laadusta. Järkyttävän huonosta VHS-ripistä ei voida mitenkään saada DVD-tasoista, mutta epätoivoisen laatuisesta kuvasta voidaan haihduttaa kamalimpia piirteitä.

Tässä luvussa tarvittavat osaset

  1. VirtualDub (www.virtualdub.org)
  2. Kodekit (ks. esim. 2. luku)
  3. Videon filtterit -osiossa muutama lisäfiltteri ei olisi pahitteeksi. Tässä oppaassa käsitellään kaksi lisäfiltteriä:

3.1 Ääni

Suurin osa erilaisista ongelmatilanteista liittyy erilaisiin virheisiin äänilähteessä, eikä VirtualDub niitä yleensä itse osaa korjata. Koska ne eivät liity filttereihin, eivätkä oikeastaan edes VirtualDubin säätöihin, näitä käsitellään luvussa "4. Ongelmatilanteita". VirtualDubilla pystyy kuitenkin vaikuttamaan äänenlaatuun jonkin verran, tässä osassa tätä lukua käyn läpi Audio-valikon säädöt.

3.1.1 Conversion

Ensimmäisenä Audio-valikosta löytyy Conversion..., josta nimensä mukaisesti voidaan muuttaa äänen taajuutta, bittisyyttä ja kanavaisuutta. Yleensä näiden säätöjen kanssa räplääminen ei ole fiksua, ainoastaan jos halutaan pienentää tiedoston kokoa rajusti.

3.1.2 Interleaving

Interleavingin voisi suomentaa jaotteluksi tai limittämiseksi. Toiminnossa määritetään, miten ääni jaotellaan kuvan sekaan fyysiseen tiedostoon. Oletusjaotteluna on yksi ruutu kuvaa, seuraavan ruudun ääni, seuraava ruutu, sitä seuraavan ruudun ääni... Jos interleaving olisi poissa päältä, ääni ja video jouduttaisiin sijoittamaan omiin paketteihinsa perättäisinä klöntteinä, mikä olisi toisto-ohjelman kannalta huono, koska tällöin jouduttaisiin hyppimään äänen ja kuvan välillä jatkuvasti, joka olisi aikamoista kiintolevyn raiskausta ja tehontuhlausta.

Interleaving kannattaa pitää siis päällä. Oletusasetukset, 500 millisekuntia äänen esilatausta ennen kuvaa ja ruudun välein tapahtuva jaottelu, ovat hyvät.

Interleaving-ruudusta löytyy vielä yksi säätö, Audio skew correction. Siihen voidaan syöttää millisekunteina äänen viivytys, eli jos ääni tulee videossa kuvaan nähden liian aikaisin, tällä voidaan laittaa se tulemaan myöhemmin. Negatiivisilla arvoilla saavutetaan päinvastainen tulos, eli ääni kuuluukin aikaisemmin.

3.1.3 Volume

Volume-säädöllä yllättäen säädetään äänenvoimakkuutta.

3.1.4 No audio, AVI audio & WAV audio...

Tästä kohdassa voidaan määrittää, mistä VirtualDub kopioi äänen uuteen videoon, vai jätetäänkö ääni kokonaan pois. No audiolla luonnollisesti ääniraita haihdutetaan, kun AVI audiolla käytetään suoraan lähdevideon ääniraitaa. Wav audiolla sen sijaan VirtualDub voi käyttää ulkoista, pakkaamatonta WAV-äänitiedostoa. Ääniraidan ongelmiin perehdytään luvussa "4. Ongelmatilanteita".

3.2 Video

Helpohkosta äänipuolesta on kätevää siirtyä videoon, jossa erilaisia säätöjä ja asetuksia riittää enemmänkin kuin kotitarpeiksi.

3.2.1 Filters

VirtualDubin sisäänrakennettu filtterivalikoima on sangen monipuolinen. Lisäksi plug-in-pohjaisen järjestelmän ansiosta sille on saatavilla suuri määrä kolmannen osapuolen tekemiä filttereitä. Näitä löytää esim. googlaamalla tai osoitteesta http://shelob.mordor.net/dgraft/.

Filttereitä valittaessa kannattaa muistaa, että ne vaikuttavat juuri siinä järjestyksessä, missä ne listassa ovat, eli konetehoa ja aikaa voidaan säästää esimerksi pienentämällä video ensin haluttuun kokoon, sitten vasta sävykorjaamalla. Tietysti myös filttereiden vaikutus täytyy ottaa huomioon. Lomitettua videota käsiteltäessä ensimmäiseksi suodattimeksi kannattaa yleensä pistää lomituksen poisto, sillä esimerkiksi koon muutokset voivat aiheuttaa pahaakin häiriötä mustiin vaakaviivoihin, jonka jälkeen niiden haihdutus on taas hieman hankalampaa.

VirtualDubin filttereitä käytettäessä myös ottaa huomioon, että tuntemattomasta syystä VD:n filttereiden Preview-näyttö on aina ainakin yhden suodattimen jäljessä, eli edeltävän suodattimen vaikutus ei siinä yleensä näy. Sen sijaan Video Output näyttää kuvan aina oikein.

Filttereillä on mahdollista myös rajata kuvaa. Rajaus voidaan tehdä minkä tahansa filtterin ohessa. Jos kuvaa ei haluta käsitellä, niin filtteriksi pitää valita Null transform. Rajaus löytyy Filtters-ruudun oikeasta alanurkasta, nimellä Cropping.

Seuraavassa ovat VirtualDubin filtterit aakkosjärjestyksessä. Eniten tarvittujen otsikot on lihavoitu.

2:1 Reduction & 2:1 Reduction (high quality)

    Nimensä mukaisesti nämä filtterit pienentävät kuvakoon puoleen alkuperäisestä. High quality interpoloi uudet pisteet useammista ympäröivistä, jolloin kuvanlaatu on parempi. Luonnollisesti filtteri vie myös enemmän tehoa.

3x3 Avarage

    Filtteri pehmentää kuvaa laskemalla jokaiselle pikselille uuden arvon sitä ympäröivistä pikseleistä 3x3:n pikselin alalta.

Blur, Blur more & Box Blur

    Blur-filtterit mössäävät kuvaa pehmentämällä yksittäisiä pisteitä toisiinsa. Box Blur puolestaan lisää kuvaan "väärin tarkennettu kamera"-efektin.

Brightness / contrast

    Filtterillä korjataan kirkkautta ja kontrastia. Itselleni tuntemattomasta syystä tätä filtteriä käyttämällä kuvanlaadusta tulee usein järkyttävän kehno. Mustan muunto mustaksi käy huomattavasti laadukkaammin Levels-filtterillä ja sävyjen esiinhoukuttelu Hue / Saturation / Intensity -filtterillä.

Deinterlace

    VirtualDubin sisäänrakennettu lomituksenpoistosuodin on sangen kehno, sillä se kuvaa sen enempää analysoimatta vain sotkee ruutujen kenttiä päällekkäin. Smart deinterlace-filtterin avulla saavuttaa huomattavasti paremman kuvanlaadun. Tätä suodatinta kannattaa käyttää vain, jos lomitettu kuva on ehditty jo pakata rajusti vaikkapa DivX:äksi, jolloin mustat vaakaviivat ovat jo ehtineet sotkeutua. Tällaisissa tapauksissa Smart Deinterlace aiheuttaa usein pahoja häiriöitä kuvaan, joten ainoa edes jotenkin toimiva keino poistaa lomitushäiriöt on käyttää tätä aivotonta suodinta.

Emboss

    Embossilla kuvaan tulee kohokuvioefekti. Filtterin säädöissä Light Source Directionissa valitaan valon suunta ja Emboss Optionissa efektin syvyys.

Field Bob & Field Swap

    Bobilla ja swapilla saadaan myös aikaan eräänlainen lomituksenpoistoefekti. Field swap yksinkertaisesti vaihtaa lomitetut juovat keskenään. Bob sen sijaan luo uudelleen kuvat lomitetuista yksilöistä niin, että esimerkiksi 25 kuvaa sekunnissa sisältävä lomitettu video muuttuu progressiiviseksi, 50 kuvaa sekunnissa sisältäväksi. Normaalikäyttäjälle Smart Deinterlease on kuitenkin paras vaihtoehto lomitusen laadukkaaseen haihdutukseen.

Fill

    Fill-suodattimella kuvan päälle voidaan piirtää haluttuun kohtaan halutunkokoinen nelikulmio.

Flip Horisontally & Flip Vertically

    Näillä suotimilla kuva voidaan peilata halutun suuntaisesti. Horisontally peilaa kuvan vaakatasossa, vertically pystytasossa.

General Convolution

    Suodatin on eräänlainen pro-tason filtteri, jonka toiminnan oppii parhaiten sillä pelleilemällä. Lyhyesti sanottuna, suodattimen säädöillä määritellään yhden pikselin suhde sitä ympäröiviin pikseleihin. Keskimmäinen numeroarvo on itse pikseli. Oletuksena tämä on tietysti 256, eli keskeltä kaikki, ympäriltä ei mitään. Näitä arvoja muuttamalla saadaan aikaiseksi mm. tietynlainen kohinasuodatusefekti. Suodattimella voidaan myös korostaa kohteiden reunoja.

Grayscale

    Filtteri poistaa kuvasta värit, eli tekee siitä mustavalkoisen.

HSV adjust

    Hue-, saturation- ja Value-säädöillä voidaan vaikuttaa kuvan sävytykseen, värikylläisyyteen ja valovoimaan. VirtualDubin mukana tulevaa suodatinta ei kannata käyttää, sillä siitä puuttuu eräs tärkeimmistä filttereistä, eli Intensity.

    Value-säädöllä kuvaan saadaan kirkkaus- / tummuusefekti, jonka käyttökelpoisuus on kuitenkin kyseenalainen, sillä päinvastoin kuin intensity, jota se muuten muistuttaa, se tekee myös mustasta vaaleampaa.

Hue/saturation/intensity

    Huen avulla voidaan pyörittää kuvan väriympyrää. Tällä tavalla esimerkiksi punaiset sävyt voidaan korvata vihreillä sävyillä, siniset punaisilla, jne. Auttaa usein, jos lähdevideon värimaailma on oudosti vääristynyt.

    Saturationilla voidaan puolestaan lisätä tai vähentää värikylläisyyttä, eli sillä saadaan väreihin haluttaessa lisää syvyyttä.

    Intensityllä (intensiteetillä, "hyvä" käännös oli varmaankin valovoima tai –teho) harmaasta kuvasta saadaan kirkkaampi uhraamatta kuitenkaan mustia pintoja valoisuudelle. Filtterin ongelmana on kuitenkin vaaleiden alueiden puhkipalaminen, eli sen tehoa ei kannata liioitella.

Invert

    Invertillä voidaan muuntaa kuvan värit vastaväreiksi.

Levels

    Levels-säädöllä korjataan eri väritasoja. Suodattimella saa kätevästi mustan takaisin mustaksi, jos alkuperäisessä videossa se on muuttunut harmaaksi. Kuitenkin myös tässä säätimessä ongelmana on vaaleiden kohtien puhkipalaminen, eli säädin kannattaa säätää huolella.

    Koska en ole mikään kuvankäsittelyspesialisti, en uskalla antaa sen eksaktimpaa selitystä säätimen toiminnasta. Luvun lopussa on kuitenkin esimerkkitapaus filttereiden käytöstä. Mukana on myös Levels-säätö.

Logo

    Logolla pystyy lisäämään kuvaan halutun logon halutun läpinäkyvänä haluttuun paikkaan. Yleisesti ottaen tällaisia inhotaan, joten suodatin on sangen tarpeeton.

Motion Blur

    Motion Blur –efekti pehmentää kuvan liikettä. Toisin sanoen se on kuin Blur, mutta se suttaakin liikettä yksittäisten pikselien sijaan.

Null Transform

    Ei tee yhtikäs mitään, mutta mahdollistaa kätevästi rajauksen. Rajauksen käyttöä käsittelin tämän kohdan (3.2.1) alussa.

Resize

    Resize-filtterin käyttö on melkein aina pakollista, jos halutaan säilyttää MPEG-muunnossa oikea kuvasuhde. Televisioteknisistä syistä (ks. 1. luku, 1.4 PAL & NTSC) 4:3-pal-kuvan kuvakoko on MPEG1-standardissa 352x288. Pikaisella laskutoimituksella (352 / 288 *3) saamme, että kuvasuhde olisikin 3,7:3. Syynä ei-neliönmuotoiset pikselit. Joten, että kuvasuhde säilyisi, kuva täytyy suurentaa kokoon 352x264. NTSC-järjestelmästä muunnos on vastaavasti 352 x 240 --> 352 x 264.

    VirtualDubin resize-filtterin käyttö on yksinkertaista. New width –kohtaan syötetään haluttu leveys, New heightiin haluttu korkeus. Filter moden valintaan vaikuttaa, suurennetaanko kuvaa, vai pienennetäänkö sitä. Bilinear on paras suurennukseen, Bicubic pienentämiseen. Presice tekee hieman huolellisempaa jälkeä ja bicubicin A-arvo vaikuttaa kuvan pehmeyteen. VD:n uusimpaan versioon on ilmestynyt myös mystinen Lanzcos3-moodi, mutta sen toiminnasta ei ole sen tarkempaa infoa.

    Resize-filtteri osaa myös letterboxata kuvan, eli lisätä halutunkokoiset surureunat kuvan ympärille.

    Resizeä käytettäessä täytyy muistaa, että DivX-pakkaus vaatii kuvan leveydeksi neljällä ja korkeudeksi kahdella jaollisen luvun. Macroblockisysteemin takia paras olisi, jos molemmat olisivat kuudentoista moninkertoja. Tässä kohtaa varmaan fiksuimmat huomaavat, että suosittelemassani koossa 352x264 luku 264 ei ole kuudellatoista jaollinen. Tässä kuitenkin mielestäni kuvasuhde menee edelle. Jos joku haluaa optimin tuloksen pakkaukseltaan, kannattaa korkeudeksi pistää kuudentoista lähimmät kerronnaiset, 272 tai 256.

Rotate & Rotate2

    Rotate-filttereillä voidaan pyöritellä kuvaa halutuilla tavoilla. Rotate2 antaa säätää pörityksen vapaasti, kun Rotate kiertää vain suorissa kulmissa.

Sharpen & Smoother

    VD:n oma terävöityssuodatin ja pehmennyssuodin. Eivät kovin ihmeellisiä, vaikutus yleensä vain huonontava.

Smart DeInterlace

    Suodatin tekee saman kuin VD:n oma DeInterlace, mutta fiksummin, sillä koko kuvaa sotkematta se blurraa vain kenttiä, jotka suodatusta tarvitsevat. Normaaleissa tapauksissa suodattimen oletusasetukset ovat hyvät. Ainoastaan erittäin hyvälaatuissa videoissa kannattaa lisäksi ruksia päälle "Use cubic for interpolation", jolloin vaakaviivat häivytetään siistimmin.

    Ongelmatapauksissa kannattaa tutkiskella suodattimen ohjetta, siinä selitetään sangen selkeästi eri säätöjen merkitykset.

Temporal Smoother

    Filtterin avulla voidaan tasoittaa kuvaa pidemmällä aikavälillä. Tästä on apua esimerkiksi kohinaisen tai värisevän (siis vaikkapa VHS-ripin) kanssa. Tehoilla 3-4 saadaan yleensä aikaiseksi aika hyvä efekti aiheuttamatta kuitenkaan mitään uusia kummallisuuksia kuvaan.

Treshold

    Muuttaa kuvan kaksiväriseksi. Mustan ja valkoisen erottelu säädettävissä.

TV

    Mystinen NTSC-käsittelysuodin. Tarkoitettu lähinnä amerikkalaisille videorippereille.

3.2.2 Frame Rate

Seuraavana VirtualDubin video-valikossa onkin Frame Rate. Sieltä voidaan säätää kuvan pyörimisnopeutta tai fyysisesti hävittää ruutuja.

Source rate adjustmentista voi vaihtaa kuvan pyörimisnopeutta. Yleensä tämä ei ole tarpeen eikä järkevää, sillä tähän säätöön koskeminen hukkaa synkan kuvan ja äänen väliltä. Kuitenkin, jos videosta jostain syystä katoaa synkki, tällä sitä voi koettaa korjata säätämäällä kuvanopeutta haluttuun suuntaan. Valitsemalla kohdan Change so audio and video durations match Virtual Dub säätää kuvanopeuden niin, että ääni- ja kuvadata kestävät yhtä kauan.

Frame rate decimationista voidaan VD säätää tuhoamaan kuvia fyysisesti. Tämä on yksi keino (joskaan ei kovin suosittu) pienentää videon kokoa. Esimerkiksi, jos 25 fps pal-kuvan decimateksi säädetään kaksi, niin lopputuloksessa on 12,5 ruutua sekunnissa. Vapaasti säädettävän jakajan tulee olla kokonaisluku.

Inverce Telecine (IVTC) poistaa telecine-efektin (ks. 1.4.1 Telecine). Adaptive IVTC koettaa itse poistaa turhat ruudut. Manuaalisessa pakkaajalle täytyy itse antaa sopiva säätö.

3.2.3 Color Depth

Videon värimäärää voi säätää Color Depthistä. 24-bittinen väritila on VD:n oletus, joka on sopiva myös useimmille pakkaajille. Sitä ei siis kannata muuttaa.

3.2.4 Compression

Myös joissain kodekeissa on kuvanlaatuun vaikuttavia asetuksia. Siis muitakin, kuin bittivirta. Koska tässä oppaassa tutustumme DivX-pakkaukseen, yllättäen käsittelen DivX 5.0.2 Pro –kodekin asetuksia.

Kodekin 1. välilehdeltä löytyvät Bitrate ja MPEG4 Tools. Toiselta Crop, Resize, Psychovisual Enhancements, Pre Prosessing Source, Keyframe ja Source Interlace. 3. ja 4. välilehden asetuksiin ei kukaan normaali & fiksu koske, niiden kanssa pelleilystä seuraa useimmiten ongelmia.

Bitrate

    Bitraten ensimmäinen asetus on Variable Bitrate Mode, josta voidaan määritellä kuvankäsittelyn määrä. 1-pass-tilassa video tarvitsee ajaa kerran kodekin läpi, 2-pass- tilassa kaksi kertaa. Kahden pyyhkäisyn käyttö on siksi fiksua, että tällöin "turhista" ruuduista (kuva lähes pelkkää mustaa) saadaan dataa talteen monimutkaisempiin kuviin. Se kuitenkin tuplaa pakkausajan, eikä esim. MPEG1-videoissa ero ole kovin huomattava.

    1-pass-tilassa yksinkertaisesti vain säädetään bittivirta halutuksi ja se on siinä. 1-pass Quality Based pakkaa kuvan tilaa säästämättä, pitäen laadun mahdollisimman korkealla. Prosenttisäädöllä määrätään tietyssä mielessä alkuperäiskuvan laatu, sillä tilaa menee helposti hukkaan, jos lähdevideon pakkaushäiriöitäkin pidetään "tärkeinä yksityiskohtina".

    2-pass-tila nimensä mukaisesti vaatii kaksi pakkauskertaa. Ensin asetetaan 2-pass, first pass, ja ajetaan video VirtualDubin läpi aivan kuin yhden pyyhkäisyn tilassakin, bittivirrat ja VD:n filtterit säädettyinä halutuiksi. Tällöin syntyvä .avi-tiedosto on lukukelvoton, täysin mustalla kuvalla varustettu video. Tärkeämpi onkin DivX:n luoma lokitiedosto, johon kodekki on kirjoittanut kuvakohtaisia tietoja bittivirrantarpeesta.

    Toisella pyyhkäisyllä kodekki säädetään muihin asetuksiin koskematta 2-pass, second pass –tilaan, jonka jälkeen video pakataan uudestaan vaikka edeltävässä pyyhkäisyssä syntyneen roska-avin tilalle. Tällöin syntynyt avi on tietyssä mielessä fiksummin pakattu, koska bittivirta on jaoteltu tasaisuuden sijaan tarpeen mukaan.

MPEG4 Tools

    Nämä kolme asetusta ovat DivX 5:n laajennuksia, joilla voidaan koettaa vähentää videon kaistansyöntiä.

Quarter Pixel

    Quarter Pixel -toiminnossa kuva jaetaan 16x16-macroblockien sijaan 4x4-blockeihin. Tämä yhdistettynä GMC:hen parantaa teoriassa DivX:n kuvanpakkauskykyä. Kuitenkin toiminto tekee kuvasta helposti sotkuisen ja kohinaisen oloisen, minkä takia itse mielelläni jätän sen ruksimatta.

GMC

    GMC on lyhenne sanoista General Motion Compensation. Toiminnon tilansäästöfilosofia on yksinkertainen: kun kuvassa esimerkiksi jokin esine liikkuu johonkin suuntaan tai sitä zoomataan jollakin tavalla, GMC liikuttaa sen macroblockeja vastaavasti. Ts. sen sijaan, että kuva tallennettaisiin joka ruutuun erikseen, tallennetaankin vain se, mihin se on liikkunut. Tilansäästö on melkoinen, koska esimerkiksi hitaasti vasemmalle liikkuva kuva on ihmissilmän kannalta hyvinkin staattinen, perinteisen pakkauksen kannalta joka kuva on täysin erilainen. Toimintoa kannattaa pitää päällä.

BiDirectional Encoding

    BiDirectional Encoding -tilassa Keyframe-tekniikkaan (ks. 1.3 DivX:n perusteet) otetaan mukaan avainruutua jälkeen tulevat ruudut. Rehellisesti sanottuna tekniikka kuulostaa hienonnimiseltä, mutta käytännönhyöty jää mietityttämään. Mitä hyötyä on ottaa jälkeenpäin tulevia ruutuja sen enempää huomioon, koska ne kuitenkin tulisivat esiin vuorollaan. Lisäksi toiminto tuntuu aiheuttavan purettaessa videoon joskus outoa nykimistä. Toimintoa ei siis kannata pitää päällä.

Crop & Resize

    Näillä voisi määrittää DivX:n rajaamaan kuvaa tai muuttamaan sen kokoa. Ainakin VirtualDubin toiminnot kuitenkin sekoittavat, eli kannattaa käyttää ohjelman omia filttereitä.

Psychovisual Enhancements

    Toiminnon tarkka selittäminen lyhyesti & selkeästi on hankalaa, mutta toiminto syventää kuvanpakkauksen periaatetta entisestään. Sen tehtävä on siis haihduttaa kuvasta "fiksummin" tavaraa, jota silmä ei muutenkaan näkisi. Koska tekniikka on vaikea ja uusi, toiminnossa on omat ongelmansa. Siksi yleensä se kannattaa jättää pois päältä. Kuitenkin, jos tiedostokoon raju pienennys on tavoitteena, toiminnolla saa yleensä parempaa jälkeä aikaiseksi, kuin jättämällä pois.

Pre Processing Source

    Toiminto on nopea ja tekee sangen hyvää jälkeä. Sen tavoitteena on poistaa kuvasta kohinaa, roskia ja muita häiriöitä. Se on myös kätevä kuvanpakkaustehokkuuden parantaja, koska se on optimoitu poistamaan juuri pakkaukselle pahoja häiriöitä. Siis, jos kuvassa on lievää kohinaa tai et jaksa sekoilla VD:n filtterien kanssa, tämä on kätevä. Low-asennossa suodatus on sangen tehotonta, mutta jo Normalilla päästään usein aika hyvään tulokseen.

Keyframe

    DivX lisää kuvaan keyframen (ks. 1.3 DivX:n perusteet) aina kun tarpeellista, mutta sille voidaan antaa maksimiväli kahden keyframen välille, jolloin pitkäkin kohtaus jaksotetaan useampiin avainruutuihin, mikä helpottaa kelailua.

Source Interlace

    DivX-kodekki tarjoaa mahdollisuuden lomituksen (ks. 1.4 PAL & NTSC) ja telecinen (ks. 1.4.1 Telecine) poistoon. Lomituksenpoisto on kuitenkin tyhmä ja näin huonontaa kuvanlaatua aika tavalla. Inverce telecine ei puolestaan VD:n kanssa toimi. Nämä molemmat kannattaa siis tehdä VirtualDubin avuin.

4. Ongelmatilanteita

VirtualDubilta on mahdollista saada miljoonaa erilaista virheilmoitusta, yleensä johtuen virheistä videossa tai äänessä. Ohjelma ei suostu myöskään avaamaan keskeneräistä .mpg-tiedostoa, vaan valittaa tästäkin. Virhetilanteet ovat kuitenkin useimmiten voitettavissa. Normaalitilanteissa riittää kaksi softaa:

  1. Goldwave (http://www.goldwave.com/)
  2. Avisynth (http://www.avisynth.org/)

4.1 Avisynth

Avisynth on frameserver, "ruutujen tarjoaja". VirtualDubia käytettäessä video laitetaan toimimaan Avisynthin läpi, joka puolestaan ohjaa sen DirectShow’n kautta samalla tapaa, kuin jos video pyörisi suoraan mediasoittimen läpi. Ohjelmalla on kätevä kiertää VirtualDubin rajoitukset ja monet virheilmoitukset. Koska tällöin syntyy kuitenkin uusia väliportaita, se myös hidastaa VirtualDubin toimintaa. Ohjelma on kuitenkin yksi varmimpia tapoja saada keskeneräiset mpeg-tiedostot toimimaan VD:n kanssa.

Kun ohjelma on asennettuna, pitää avaamiskelvottoman videon seuraksi samaan hakemistoon luoda tekstitiedosto.

Tekstitiedostoon kirjoitetetaan

    AVISource("TiedostonNimi.pääte")

Lopuksi tekstitiedoston päätteeksi tulee pistää .avs.

Esimerkiksi:

Tiedosto Aurealis – I’m So Bored.mpg ei aukea VD:n avulla. Tällöin se täytyy kierrättää AVISynthin läpi. Joten luodaan tekstitiedosto "Uusi tekstitiedosto.txt" samaan hakemistoon tiedoston kanssa.

Tämän jälkeen tiedostoon kirjoitetaan ensimmäiselle riville teksti

    AVISource("Aurealis – I’m So Bored.mpg")

Lopuksi vielä tekstitiedoston päätteeksi .avs, jonka jälkeen luotu tiedosto aukeaa VirtualDubilla. Nyt sitä voidaan käsitellä aivan kuin normaalia videota.

Jos .avs-tiedosto haluat säilyttää eri kansiossa kuin alkuperäinen video tai haluat vetää & pudottaa tiedoston VD:n ikkunaan, täytyy lainausmerkkeihin lisätä vielä avin kansio.

4.2 Goldwave

Tässä välissä lienee syytä kertoa, että Goldwave ei missään nimessä ole Se Ehdoton Äänenkäsittelysofta. Se on vain pieni ja kätevä, ja, mikä parhainta, se osaa avata MPEG- ja AVI-tiedostot (aveista tosin WMA audio tukkii GW:n). Sen läpi on siis kätevä kierrättää videotiedostojen ääniraidat, jos VD antaa jotain ääneen viittaavaa virheilmoitusta.

Goldwaven käyttö ei tarvinne sen enempää ohjastusta. Yksinkertaisissa virhetilanteissa videotiedosto avataan vain Goldwaveen ja ääni tallennetaan wav-tiedostoon. Tämän jälkeen kyseinen wav-tiedosto valitaan audiolähteeksi VD:n Audio-valikon "WAV audio"-kohdan kautta.

Yleensä, kun suosittelen GoldWaven käyttöä, myös AVISynth toimii. AVISynth voi kuitenkin aiheuttaa omia ongelmiaan, eli ääniongelmissa kannattaa käyttää Goldwavea.

4.3 Virhetilanteita

Tässä muutamia VD:n virheilmoituksista ja -tilanteista. Niitä on varmasti enemmänkin, useimmissa tapauksissa toimii AVISynthin tai Goldwaven kautta kierrätys. Osa virhetilanteista tulee, kun yritetään avata, osa kun videota koetetaan pakata ja osa kun pakkaus on kesken.

Ratkaisu-kohtaan olen kirjoittanut fiksaukseen sopivan ohjelman. Jos vaihtoehtoja on useita, paras on ensimmäisenä.

4.3.1 Synkki katoaa kuvan ja äänen väliltä

Tämä on kumallinen VD:n bugi tai "ominaisuus". Siis, kun MPEG1-tiedostoa uudelleenpakataan aviksi, joskus synkki mystisesti vain katoaa.

Ratkaisu: AVISynth

4.3.2 MPEG Import Filter: unexpected end of file

MPEG-tiedosto on keskeneräinen.

Ratkaisu: Tiedostoa valitessassi ruksi VD:n ikkunasta "Popup extended open options", jonka jälkeen valittuasi tiedoston VD avaa uuden ikkunan. Tästä ruksi alin, "Accept partial MPEG streams". Tietysti parasta olisi ladata video valmiiksi, mutta näin VD suostuu avaamaan keskeneräisenkin tiedoston.

4.3.3 MPEG Import Filter: pack synchronization error

Koetit avata MPEG2-tiedostoa VirtualDubilla (kutsutaan myös nimellä SVCD, pääte usein .vob tai .m2v. Jotkut ilkeästi nimeävät myös päätteellä .mpg). Avisynth on vaihtoehto, jos koneeseen on asennettu toimiva SVCD-kodekki (siis .m2v-tiedostot näkyvät vaikkapa Media Playerilla).

Toinen vaihtoehto on MPEG1-tiedoston jostain viallinen ääniraita. GW on tähän paras ratkaisu.

Ratkaisu: GoldWave, AVISynth

4.3.4 Cannot start video compression: The Source Image format is not acceptable

Kuvan koko on säädetty muotoon, josta kodekki ei tykkää. DivX:llä leveyden tulee olla jaollinen neljällä, korkeuden kahdella, mielellään molempien kuudellatoista.

Ratkaisu: Resize-filtterillä kuvalle sopivampi koko

4.3.5 MPEG-1 audio decode error: not enough data to decode a frame

MPEG-tiedostosi äänessä on häikkää, koska VD:n mielestä siitä ei löydy jossain kohtaa tarpeeksi dataa videon seuraksi.

Ratkaisu: Goldwave, AVISynth

4.3.6 MPEG Import Filter: packet sync error on packet stream

MPEG-tiedostossa on vikaa. Useimmiten taustalla latausvirhe.

Ratkaisu: AVISynth

4.3.7 Sync error

Taas kerran häikkää. Nimensä mukaisesti tällä kertaa synkissä.

Ratkaisu: AVISynth (joskus Goldwave)

4.3.8 MPEG Import Filter: pack synchronization error

Lähdetiedosto on viallinen.

Ratkaisu: AVISynth (Goldwave)

4.3.9 Not supported: Microsoft owns....

Koetit avata VD:llä asf- tai wmv-tiedostoa. Molemmat ovat Microsoftin patentoimia tekniikoita, eikä niille saa kodekkeja, joilla VirtualDub toimisi. Joissain tapauksissa auttaa AVISynth, mutta yleensä huonosti. Onneksi on olemassa hyvinkin pätevä muunnosohjelma.

Ratkaisu: ASFTools (http://www.geocities.com/myasftools)

4.3.10 The requested audio compression is not compatible with the input...

VirtualDub ei pidä videosi ääniformaatista. Useimmiten tämän virheilmoituksen saa, jos koettaa pakata uudestaan AC3-äänilla varustettua videotiedostoa.

Ratkaisu: muunna videon äänet jollakin muulla ohjelmalla ensin pois AC3:sta

4.3.11 Error initializing audio stream compression: The requested...

Tämän virheilmoituksen saa yleensä, jos äänenlaatuun ja kodekkiin on määritetty eri asetukset. Esimerkiksi, jos koetat pakata 44 kHz, 16 bit, mono –videota ja MP3-kodekkiin on määritelty "56 kBit/s, 24,000 Hz, Stereo".

Ratkaisu: vaihda kodekin tai äänenlaadun asetuksia toisiaan vastaaviksi

4.3.12 VirtualDub has detected improper VBR audio encoding in souce avi...

Koska VBR (Variable BitRate)-MP3-ääni on AVI-tiedostolle epästandardi, ei VirtualDubkaan pidä siitä. Eli, jos haluat käyttää VBR-ääniä aveissa, älä ronki niitä VD:llä.

Ratkaisu: toimi kuten VD neuvoo, pura ääni WAViksi ja pakkaa uudestaan.

5. Loppusanat

VirtualDub-opas päättyy nyt tähän. Toivottavasti joku on tämän artikkelin avulla onnistunut pääsemään sisään erääseen monipuolisimmista ilmaisista video-ohjelmista.

Edelleen, jos oppaassa on mielestäsi epätarkkuuksia tai jotain on selitetty väärin, pyydän ottamaan yhteyttä, jotta virheet voitaisiin korjata. Lisäosia oppaaseen on mahdollisesti tulossa.

Sisällysluettelo

  1. Sisällys

Artikkelin kommentit

Ei vielä kommentteja.

Kommentoi artikkelia