- Juho Sjöberg / 03.12.2002
- Kategoria: Näytöt
- Kommentoi
Alkusanat
TFT-näytöt ovat olleet markkinoilla jo jonkin aikaa. Ennen littunäyttöjen hyödyistä pääsivät nauttimaan vain yritykset ja ihmiset, joilla oli rahaa sijoittaa pieni omaisuus näyttöönsä. Mutta nyt teknologian kehityksen myötä, nämä näytöt ovat tulleet myös tavallisen kuluttajan ostoslistalle. Vaikka TFT:t ovat vieläkin melko paljon kalliimpia, kuin tavalliset kuvaputkinäytöt, niillä on kuitenkin olemassa omat kilpailuvalttinsa. Tehomylly sai Pericad Oy:ltä mahdollisuuden testata Hitachin budjettiluokan TFT-näyttöä, josta pikaisen LCD-tekniikkaan tutustumisen jälkeen hieman enemmän.
LCD-tekniikka
LCD-näytöt ovat monelle tuttuja kannettavien tietokoneiden kautta. Näytöt jakautuvat passiivi- ja aktiivimatriisinäyttöihin, joista aktiviimatriisinäyttö, joka tunnetaan myös TFT:nä, on nykyaikana yleisin. Passiivimatriisinäytöt ovat väistyneet lähes kokonaan aktiivimatriisinäyttöjen tieltä, koska ne ovat teknisistä syistä aktiivinäyttöjä hitaampia. Tämä on kuitenkin aktiivimatriisinäyttöjenkin kanssa nykyään vielä jonkinmoinen ongelma. Näyttöä valitessa kannattaakin siis maksimiresoluution, katselukulmien ja näyttöpinta-alan ohella tarkastaa myös näytön vasteaika, joka ilmoitetaan millisekunneissa (ms). Pienemmän vasteajan näytöt sopivat paremmin liikkuvan kuvan esittämiseen, koska tällöin liikkeestä johtuvaa kuvan 'suttaantumista' ei ilmene.
TFT-näyttö koostuu levyistä, joiden välissä on sähkövarauksiin reagoivia nestekiteitä. Yksittäistä nestekidettä ohjaava transistori säätää nestekiteen tilaa siten, että sen läpi kulkevaa valoa voidaan rajoittaa näyttösignaalista riippuen. Kolme kuvan muodostumisen kannalta välttämätöntä värielementtiä saadaan aikaiseksi kolmen värifiltterin avulla, jotka sijaitsevat TFT-elementin eri kerroksissa. Koska nestekide ei yksin muodosta näkyvää kuvaa, tarvitaan näytölle myös taustavalo, joka puolestaan sijaitsee TFT-elementin takana. Taustavalona käytetään yleisesti kylmäkatodiputkia, koska ne ovat hyvin niukkaruokaisia virran suhteen, eivätkä lämpene turhia.
Tekniset tiedot
- Tyyppi: Aktiivimatriisi TFT
- Kuva-ala: 15" (380,16mm)
- Pikselikoko: 0.297 x 0.297
- Vasteaika: 35ms
- Katselukulmat:
- Oikea & Vasen: 65 astetta
- Ylhäältä: 45 astetta
- Alhaalta: 55 astetta
- Värit 16,7 miljoonaa
- Kirkkaus: 250cd/m2
- Kontrasti: 350:1
- Virkistystaajuudet:
- Vaaka: 25~61kHz
- Pysty: 56~75Hz
- Resoluutio: Kork. 1024x768 (ainut suositeltu)
- Liitäntä: D-Sub 15 pinninen (analoginen vga-kaapeli)
- Koko: 353x370x204mm (näyttöelementti 42mm)
- Kallistus: 5 astetta eteen ja 30 astetta taaksepäin
- Paino: 3 kg
- Virrankulutus: 25W / 5W virransäästötilassa
- Hinta ~400 euroa
Kuva-ala
Yksi CRT- ja TFT-näyttöjen tärkeimmistä ominaisuuksista on tietysti kuva-ala. Otetaan esimerkiksi 17-tuumaisena myytävä kuvaputkinäyttö: kuvaputken pinta-alasta jää reunojen piiloon noin yksi tuuma näytöstä riippuen, joten 17-tuumaisena myytävä näyttö onkin oikeastaan 16 tuumainen. TFT-näytön ollessa kyseessä 17 tuumaa tarkoittaa näkyvän kuvan aluetta. Alhaalla näkyvässä kuvassa on kuvattu 17 tuumaisena myytävät CRT ja TFT-monitorit.
Vasteaika
Vaikka TFT-näyttöjen kuva onkin käytännössä lähes vilkkumaton, joudutaan kuitenkin kuvapisteitä eli pikseleitä muuttamaan näyttösignaalin muuttuessa. Vasteaika ilmoitetaan millisekunneissa (ms) ja se kertoo kuinka nopeasti yksittäinen kuvapiste pystyy reagoimaan muuttuvaan näyttösignaaliin. Eri näyttöjen vasteaikojen erot tulevat ilmi helpoiten kokeilemalla näyttöä esimerkiksi jonkun nopeatempoisen pelin kanssa. Pitkä vasteaika näkyy nopeassa liikkeessä kuvan selvänä suttaantumisena, joka kuitenkin on nykyisillä TFT-näytöillä melko harvinainen ongelma. Hitachi CML152XW2:n vasteajaksi ilmoitetaan 35ms, joka on TFT-näyttöjen keskitasoa.
Testasin itse monitoria pelaamalla Half-Lifen suosittua moninpelimodia, Counter Strikea. Ennen kokeilua osasin odottaa että pelaaminen ei TFT-näytöllä olisi välttämättä kovinkaan mukava kokemus. Testiaikana useamman tunnin peliä pelattuani voin sanoa että hyvin pieniä ongelmia vasteajan kanssa ilmenee, mutta ne eivät pääse häiritsemään itse pelisuoritusta. Pienoisia ongelmia saattaa myöskin ilmetä pitkiä WWW-sivuja selaillessa, koska teksti suttaantuu alaspäin vierittäessä. Tekstin suttaantuminen ei sinänsä ole vakava ongelma, mutta jälleen kerran pienetkin ongelmat saattavat häiritä joitain suunnattomasti. Pelimonitoriksi TFT-näyttöä suunnittelevan kannattaa ehdottomasti koekatsastaa monitori ennen ostopäätöstä, koska useiden eri valmistajien vasteajan mittauksissa saattaa olla suuriakin eroja. Alhaalla näkyvästä kuvasta saa hyvin käsityksen miltä WWW-sivun nopea vierittäminen saattaa pahimmillaan näyttää.
Katselukulmat
TFT-näyttöjen katselukulmat ovat laajentuneet tuotekehityksen myötä. Kuitenkin vieläkin katselukulmien kanssa on havaittavissa pieniä ongelmiaja tästä syystä hieman alaviistosta, yläviistosta tai sivulta katsottu kuva ei näy kovinkaan kirkkaana. Hyvin pieni ongelma, mutta häiritsee jos satut olemaan ihmistyyppiä jolla on tapana valua tuolillaan alaspäin.
Hitachin TFT:n kanssa huomasin ongelman häiritsevän vain elokuvia monitorilta katsellessa. Kun elokuvaa katsellessani hain mukavaa asentoa tuolissa, sai monitoria jatkuvasti käännellä elokuvan pimeimmissä kohdissa. “Väärästä” kulmasta monitorilta ei näkynyt paljon mitään. Hupaisana yksityiskohtana monitori päätti asettua itsekseen virransäästötilaan leffan pitkässä täysin pimeässä kohdassa. Ehkä Hitachin suunnittelijoiden olisi syytä pidentää hieman aikaa jonka jälkeen monitori asettuu itsenäisesti "Power safe"-tilaan?
Kirkkaus ja kontrasti
Näytön kirkkaus ilmoitetaan candeloina neliömetrillä joka Hitachin tapauksessa on 250cd/m2. (kuvaputkinäytöissä 80-120cd) Hitachi ilmoittaa CML152XW2:n kontrastin suhteeksi 250:1 joka on TFT-näyttöjen luokassa melko heikko, mutta riittää silti omasta mielestäni varsin mainiosti normaaliin kotikäyttöön.
Omalta osaltani kirkkauden säätö meinasi loppua kesken. Pienimmälläkin säädöllä monitori tuntui olevan hämärässä liian kirkas. Kontrastit ovat kohdallaan ja värisävyt erottuvat Hitachin näytössä hyvin toisistaan, vaikkapa hieman vaativammassa kuvankäsittelyssä.
Virkistystaajuudet
Virkistystaajuudesta puhuttaessa TFT-näytöt lyövät kuvaputkinäytöt kirkkaasti laudalta. Koska TFT-näytöissä kuvapisteen tilaa joudutaan muuttamaan vain kun itse näytöllä tapahtuu jotain, eli kuva käytännössä vilku ollenkaan. CRT-näytöissä vilkkuminen on ollut melko suuri ongelma vielä niinkin korkealla virkistystaajuudella, kuin 85 hertsiä. Vaikka silmä ei yli 50 hertsin taajuuksia huomaa, rasittaa pieni virkistystaajuus silmiä kuitenkin huomattavasti. Virkistystaajuuden ongelmien puuttuessa TFT-näytöistä, ne sopivat erityisen hyvin paljon tietokonetta käyttävälle ihmiselle, esimerkiksi toimistoon.
Omassa käytössäni en nähtävää eroa luonnollisesti kuvaputkinäyttöihin huomannut. CRT-näyttöä käytettäessä silmät kuitenkin rasittuvat pidemmänpäälle, jota en TFT-näyttöä käyttäessäni huomannut juurikaan.
Resoluutio
Resoluutioidenkin osalta TFT-näytöt eroavat suuresti CRT-näytöistä. Kun kuvaputkinäytöt toimivat millä tahansa resoluutiolla minimiresoluutiosta maksimiresoluutioon, TFT-näyttö on tarkoitettu käytettäväksi maksimiresoluutiolla. Pienemmillä resoluutioilla kuva näyttää hieman sumealta. Sumeus johtuu siitä että TFT-näytössä eri värit muodostetaan punaisista, vihreistä ja sinisistä kuvapisteistä eivätkä ne asetu kohdalleen väärällä resoluutiolla. Resoluutio-ongelman takia jotkin alhaisempaa kuin 1024x768 resoluutiota käyttävät vanhemmat pelit saattavat olla hyvinkin ärsyttäviä pelailla sumeilla teksteillä ja muulla grafiikalla.
Testipelinä käyttämäni Half-Life vaihtoi alkuvalikkoa varten resoluutioksi Hitachin suosittelemaa 1024x768 resoluutiota pienemmän asetuksen, joten tekstien reunoissa näkyi selvää pehmeyttä. Nykyaikaisen näytönohjaimen tulisi kuitenkin pystyä pyörittämään peliä kuin peliä suositellulla resoluutiolla ja näin ongelmilta vältytään helposti kokonaan.
Liitäntä
Kalliimman luokan TFT-näytöistä löytyy usein liitin digitaaliselle näyttösignaaliille. Hitachin näyttöön tätä ominaisuutta ei ole sisällytetty. Digitaaliliittimen puuttuminen ei ole suuri ongelma, koska digi-out liittimet ovat viellä keskiluokan näytönohjaimissa melko harvinaisia. Digitaalisignaalin vastaanottamisen puuttumisen vuoksi CML152XW2:n käyttäjät eivät valitettavasti pääse nauttimaan hieman analogista signaalia paremmasta kuvasta, mutta näytön hinta on ostajan eduksi saatu näin kohtuullisen alas.
Mitat ja paino
Kuten selvää, "littunäytöiksikin" kutsutut TFT-näytöt vievät syvyyssuunnassa pöytätilaa uskomattoman vähän. Tämä onkin yksi TFT-näyttöjen kilpailuvalteista jota useimmat näytön hankkijat osaavat varmasti arvostaa.
Hitachi asettui omalle pöydälleni 17 tuuman CRT-näytön tilalle luonnollisesti erittäin sujuvasti. Oma tietokonepöytäni on suunniteltu isolle kuvaputkinäytölle joten monitorin taakse jäävälle tyhjälle tilalle en keksinyt hankalan sijoituksen takia oikeastaan mitään käyttöä. Sensijaan TFT-näytöt mahdollistavat tietokoneen sijoittamisen hyvin esimerkiksi olohuoneen nurkkaan pienelle pöydälle koska siroina ne eivät vie turhaan tilaa. Jos näyttöä ei halua pitää pöydällä löytyy Hitachin näytöstä VESA -yhteensopiva kiinnitysjärjestelmä jonka avulla näyttö voidaan kiinnittää seinälle tai joissain tapauksissa vaikkapa kattoon jos tarve näin vaatii. Paino ei tässäkään tapauksessa muodostu ongelmaksi koska Hitachin TFT on 3-5 kertaa kevyempi kuin CRT-näytöt yleensä. Keveys ja koko ovat suuri etu monitoria paljon kuskaavalle ihmiselle, kuten LAN-partyilla käyville.
Virrankulutus
Jälleen kerran yksi osa-alue jossa TFT-näytöt ovat perinteisiä kuvaputkinäyttöjä kehittyneempiä. TFT-näytön virrankuluts jää alle puoleen verrattuna virtapihimpäänkin kuvaputkinäyttöön. TFT-näytöt eivät myöskään lämpene yhtä paljon, kuin kuvaputkinäytöt, jonka takia useampien näyttöjen tilat eivät turhaan lämpiä liikaa ja ilmastointikuluissa säästetään etenkin kesällä.
Koska sähkö on nykyaikana vielä melko edullista, ei TFT-näytön hankkiminen virransäästösyistä ole vielä kovinkaan perusteltua. Kertomalla virransäästöstä voi kuitenkin rauhoitella perheen sähkölaskua pelkääviä jäseniä. Näytön hyvistä virransäästöominaisuuksista kertoo TCO99 -merkintä, jota saavat käyttää vain tiukat laatukriteerit täyttävät (virrankulutus, säteily, ergonomia ja ekologiset näkökohdat) näyttövalmistajat.
Käyttöönotto
Hitachi CML152XW2:aa myydään näytölle hyvin ominaisessa melko karussa pakkauksessa. Pahvilaatikko pitää kuitenkin sisällään hyvin pakatun näytön ohjekirjoineen, virtajohtoineen ja ajuridisketteineen.
Kun näyttö on saatu ulos pakkauksesta, alkaa sen tarkastelu ja laittaminen katselukuntoon. CRT-näyttöön tottuneena näytön paino yllättää välittömästi. Vain kolme kiloa painava näyttö tosiaankin tuntuu uskomattoman keveältä painaviin kuvaputkinäyttöihin verrattuna.
Erittäin mukavana yksityiskohtana silmään pistää seuraavaksi se, että näyttö käyttää tavallista tietokoneen virtajohtoa. Erillisen muuntajan puuttuessa ei sen sijoittamisen kanssa ei tule ongelmia. Muuntaja on rakennettu huomaamattomaksi näytön sisään, eikä se haittaa mitenkään näytön käyttöä.
Asennus
Kuten yleistä, näyttö on Plug & Play -yhteensopiva, joten Windows löytää sille itse oikeat asetukset. Paketin mukana toimitettava levyke sisältää jonkinlaiset ajurit näytölle, mutta itse en niiden asentamisen jälkeen huomannut minkäänlaista eroa kuvassa tai säädöissä. Ehkäpä ajureista saattaisi olla enemmän hyötyä vanhempien Windows -käyttöjärjestelmien kanssa.
Säädöt
Hitachi on valinnut CML152XW2:n näytön säätöjen kontrolloimiseen monista muistakin näytöistä tutun OSD (on screen display) -systeemin jossa näytölle ilmestyy nappia painamalla pieni ikkuna jossa navigoimalla voidaan säätää eri asetuksia. OSD:n käyttäminen onnistuu neljällä pienellä napilla, joiden käyttö ei ohjekirjan lukemista kaipaa. Asetuksien kanssa ei kuitenkaan kannata vaivata päätänsä, koska näyttö osaa itse säätää oikeat asetukset kohdallensa. Automaatisäädön jälkeen ainoastaan kirkkautta joutuu säätämään ympäristöön sopivaksi. Mekaanisista säädöistä näyttöä voi kallistaa taaksepäin tai eteenpäin. Näytön kallistaminen ei ole suuri homma ja se onnistuu vaikka yhdellä kädellä.
Kuolleet pikselit
TFT-näyttöjen suurin ongelma on alusta lähtien ollut kuolleet pikselit, jotka varsinkin kuva-alan keskellä voivat olla hyvinkin harmillisia. Usein valmistajilla on olemassa ehto jossa kerrotaan kuinka monta kuollutta pikseliä saa TFT-elementissä olla, ennenkuin he suostuvat vaihtamaan näytön uuteen. CML152XW2:n kanssa tilanne saattoi olla hyvää sattumaa tai sitten Hitachi on vain onnistunut kehittämään erittäin hyvän näytön, koska kuolleita pikseleitä ei testaamaani yksilöön ilmestynyt yhtäkään parin viikon testijakson aikana.
Loppusanat
Hitachin CML152XW2 on hillityn tyylikäs ja ennenkaikkea toimiva ja hyvälaatuinen TFT-näyttö, joka on erittäin varteenotettava vaihtoehto perinteiselle kuvaputkinäytölle. Ominaisuuksista hieman kalliimman näytönohjaimen käyttäjät jäävät todennäköisesti kaipaamaan vain liitintä digitaalisignaalille. CML152XW2 toimii erinomaisesti niin internet- kuin satunnaisessa pelikäytössä eikä ole huono elokuvakäytössäkään. 15" näyttö on kuitenkin nykyaikana kohtalaisen pieni, kun 19" näytötkin ovat tulleet kotikäytössä melko yleisiksi. Jos näyttöpinta-alan pienuus ei häiritse, pääsee vajaalla 400 eurolla erinomaisen TFT:n omistajaksi.
Ei vielä kommentteja.